Július Jakoby

Košicelainen yksinäinen, joka maalasi koko elämänsä kaupunkiaan ja sen ihmisiä. Hän opiskeli Eugen Krónin yksityisessä maalaus- ja grafiikkakoulussa (1923 – 1926) ja vuosina 1926 – 1928 Budapestin kuvataideakatemiassa István Rétin johdolla; kahden vuoden jälkeen hän palasi Košiceen eikä enää lähtenyt sieltä. Vuonna 1934 hän sai Košicen kaupungin palkinnon maalauksesta Makaava naisalastonkuva.

Hänen varhaistuotantonsa on yhteiskunnallisesti värittynyttä, groteskin ironisella sävyllä (Työtön krompachylainen työläinen, Pelko); myöhemmin hallitsevat väri ja vapaa, välitön siveltimenkäyttö (Sirkus). Vuonna 1968 hänestä tuli ansioitunut taiteilija; hänen teoksiaan on Slovakian kansallisgalleriassa, Prahan kansallisgalleriassa ja Unkarin kansallisgalleriassa, ja laajin kokoelma Košicen Itä-Slovakian galleriassa, jossa kaupungin keskustassa seisoo hänen patsaansa.