Janko Alexy

Maalari, kirjailija — ja mies, joka ajoi läpi Bratislavan linnan entisöinnin. Liptovský Mikulášilaisen satulasepän poika opiskeli Prahan akatemiassa Vlaho Bukovacin, Max Pirnerin ja Max Švabinskýn johdolla ja vietti vuoden 1920 Pariisissa; vuodesta 1927 hän omistautui pelkästään taiteelle, asui Martinissa ja Piešťanyssa ja palasi 1937 Bratislavaan. Yhdessä Benkan ja Fullan kanssa hän kuuluu slovakialaisen kuvataiteen modernismin perustajahahmoihin.

Hänen pastellinsa — hänen omin tekniikkansa — ammentavat balladeista, kansanlauluista ja legendoista; laaja tuotanto käsittää noin 1 300 öljymaalausta, pastellia, temperaa ja piirustusta, myöhemmin myös gobeliineja ja lasimaalauksia. Kirjailijana hän julkaisi yli kaksikymmentä kirjaa (Slovakialaisten taiteilijoiden kohtalot, Elämä ei ole toukokuun juhla), perusti 1922 Gejza Vámošin kanssa Svojeť-lehden ja vaikutti 1950-luvulla ratkaisevasti Bratislavan linnan jälleenrakentamiseen. Kansallistaiteilijan arvonimen haltija.