Ľudovít Fulla

Hehkuvien värien maalari, joka loi slovakialaisesta kansanperinteestä ja ikoneista oman modernisminsa. Vietettyään vuoden Gustáv Mallýn yksityiskoulussa Bratislavassa hän opiskeli Prahan taideteollisuuskoulussa Arnošt Hofbauerin ja František Kyselan johdolla (1922 – 1927); siellä hän ystävystyi Mikuláš Galandan kanssa, jonka kanssa hän julkaisi vuosina 1930 – 1932 Fullan ja Galandan yksityiskirjeet — modernin slovakialaisen maalaustaiteen ensimmäisen manifestin. Vuodesta 1928 hän opetti Bratislavan taidekäsityökoulussa, sodan jälkeen hän johti Kuvataideakatemian monumentaali- ja koristemaalauksen osastoa.

Maalauksesta Laulu ja työ hän sai Grand Prix -palkinnon Pariisin maailmannäyttelyssä (1937), ja sen mukaan kudottu gobeliini kultamitalin Brysselin Expo 1958 -näyttelyssä; vuonna 1963 hänestä tuli kansallistaiteilija. Hän kuvitti Pavol Dobšinskýn sadut, ja hänen gobeliininsa kuuluvat tämän taiteenlajin perusteoksiin Slovakiassa. Vuonna 1969 valtio rakennutti hänelle kotikaupunkiin Ružomberokiin Ľudovít Fullan gallerian — nykyisin osa Slovakian kansallisgalleriaa —, jossa hän asui ja työskenteli kymmenen vuotta ja jossa hänen tuotantonsa on pysyvästi esillä.