Zolo Palugyay

Slovakialaisen modernismin ekspressiivinen lyyrikko, jonka elämä päättyi Ďumbierin harjanteelle. Liptovský Mikulášin lähellä Bodicessa syntynyt pikkuaatelisen poika maalasi jo sotilaana Italian rintamalla; hän opiskeli Budapestin (Ede Balló) ja Krakovan (Władysław Jarocki) akatemioissa, Berliinissä ja Hampurissa sekä vuosina 1924 – 1926 Hans Hofmannin koulussa Münchenissä. Palattuaan hän liittyi Slovakialaisten taiteilijoiden liittoon ja vaelsi Janko Alexyn ja M. A. Bazovskýn kanssa Turiecin, Oravan, Horehronien ja Liptovin halki etsien kuvaa Slovakian tyypillisimmistä seuduista; vuonna 1930 hän opiskeli Bazovskýn kanssa Ranskassa, Sveitsissä ja Saksassa.

Syyskuussa 1935 hän lähti Štefánikin majalta vaellukselle, jolta hän ei palannut; hänen jäännöksensä löydettiin vasta kesällä 1936 kallioseinämän alta — mukanaan reppu, jossa hänen piirustuksensa olivat säilyneet. Hänen balladinomaisia maisemiaan ja kansanpukuisia hahmojaan säilyttää nykyisin Slovakian kansallisgalleria; kotikylässä Bodicessa on hänen muistomerkkinsä.